Selvää sanelupolitiikkaa
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä luovutti Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle tänään. Työryhmän esitys on pitkälti sama kuntajaon osalta, mikä julkaistiin muutamia viikkoja sitten Suomen Kuvalehdessä. Hallituksen ja työryhmän mukaan kuntauudistuksen tavoitteena on elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne.
Tosiasia on se, että uudistuksia on tehtävä kuten olen aiemmin todennut, mutta kuntien rajojen siirtely ei ratkaise ydinongelmaa eli palvelujen tuottamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkasteluun tulisi ottaa mm. kuntien nykyiset tehtävät ja pohtia tulisiko tehtävänjakoa muuttaa jollakin tavalla. Ihmiset, ikärakenne ja palveluntarve eivät katoa minnekään, vaikka rajoja mekaanisesti siirrelläänkin. Hallitus on siis väärien kysymyksien äärellä.
Ensiviikolla alkavat kuulemistilaisuudet maakunnissa. Kunnissa ei ehditä edes kunnolla pohtia asioita. Aikataulu on tehty aivan mielettömän lyhyeksi. Tässä on ilmassa palaneen käryä. Kuntapäättäjiä kuullaan näennäisdemokratian omaisesti. Samanaikaisesti kuntalaisten ääntä ei aiota kuullakaan. Onnistumisen mahdollisuudet tulevat olemaan heikot, koska hankkeeseen ei saada sitoutettua kuntapäättäjiä. Hallituksen toimintatavat eivät herätä innostusta kuntakentässä. Selvää sanelupolitiikkaa.
Kuntia pakkoliitetään, jos hanke aiotaan viedä kunnialla eteenpäin. Se on selvä. Jos ei suoranaisesti, niin sitten välillisesti. Kuntien rahahanat laitetaan kiinni ja siinäpä sitä sitten ollaan, pakon edessä.
Toivoisin hallitukselta toisenlaista lähestymistapaa asiaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Yhteisrintamaa tarvitaan - mikään muu ei auta. (Ja sitten Irwinin laulu perään.)
Henry
Tosiaan yhteisrintamaa tässä tarvitaan, ja samanaikaisesti selkeää vaihtoehtoa kuntauudistukselle. Onneksi ihmiset ovat jo liikkeellä.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/maakuntajohtajat-vaihtoehtoja...
Miksi sinulle on tärkeämpää historialliset kuntien rajat, kunnan virastotalo ja hallinto, kuin kuntalaisten saamat palvelut? Harva kuntalainen kaipaa kunnantaloa ja sen mukaan tulevaa valtavaa hallintoa, enemmän hän kaipaa palveluja. Siitä tässä on kyse, kuntalaisten palvelujen turvaamisesta.
Kuntien rajat pohjautuvat iänikuiseen velvollisuuteen ja toivomukseen että kirkkomatka pitäisi pystyä tekemään päivän aikana hevoskyydillä. Siksi Suomessa on kuntia joka niemessä ja notkossa. Nykyisin voi päivän aikana käydä kirkolla hieman kauempaankin, joten alkuperäiset kuntien rajojen syyt ovat kadonneet.
On aika päivittää amatöörimäisesti johdetut kunnat suurempiin ja ammattimaisemmin johdettuihin kuntiin. Voittajia ovat kuntalaiset paremman palvelun myötä. Häviäjiä ovat jotkut kunnanjohtajat, virkamiehet ja byrokraatit. Kovin moni heistä on kepulainen, joten siksi ymmärrän kuntauudistuksen vastustuksesi. Kuntalaisille on kovin vaikea perustella huonon kunnanhallinnon laittamista kuntalaisten saamien palvelujen edelle.
Kannatan vapaehtoisuuteen perustuvia kuntaliitoksia. Tahtotila liitokseen on oltava paikallisilla päättäjillä. Tämä kuntauudistus tarkoittaa nyt vain sitä, että se annetaan ylhäältä. Tässä ei siis anneta paljon arvoa paikallisille päättäjille ja kuntalaisille.
Eikä tässä ole kysymys siitä, että keskustalaiset haluavat jemmata luottamushenkilöpaikkoja. Viime aikoina on tapahtunut paljon kuntaliitoksia, jotka ovat tapahtuneet pääosin kunnissa, joissa Keskusta on enemmistönä.
Pentti, kannattaa tsekata aikaisempi blogini. Siinä kerron, mihin ajatukset tulisi kohdistaa kuntakeskustelussa. http://juhapekkarusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94778-kuntauudistus
Sama kartta oli M.Pekkarisen pöydälle jo EU-jäsenyyttä pohjustettaessa. Eli yllätyksenä asia ei kepullekaan ole tullut.
Nyt ei kannata sotkea asioita. NUTS- aluejaossa kaikki EU-maat aikanaan määriteltiin väestömäärältään ja pinta-alaltaan suunnilleen saman suuruisiksi tilastoalueiksi, joita käytetään EU:n tukialuejakojen määrittelyssä. Eikä Euroopan unioni ole missään vaiheessa kehottanut, että kuntajako pitäisi tehdä NUTS- jaon perusteella.
Juha-Pekka, maltillisesti kirjoitat esiin sen huolen, jota tunnetaan kautta koko Suomen.
Samanaikaisesti toisaalla mennään eri suuntaan, eli esimerkiksi Ruotsissa on viime vuosina kuntien lukumäärää lisätty noin 250:stä noin 290:een.
Italiassa kuntia on noin 8000, Saksassa runsaat 13000 ja Ranskassa vajaat 37000. Tämä merkitsee keskikoon olevan varsin pieni itsekussakin maassa. Vrt.
http://cxgtit1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95587-8000-13-000-37-000-kuntia
Jos oikeasti halutaan pohtia kuntien työnjakoa uusiksi, on mahdollista soveltaa kaksiportaista paikallishallintoa, josta kirjoittaa emeritoitunut kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen, vrt.
http://aikalainen.uta.fi/2011/12/23/suurkaupungit-yrittavat-kaapata-kehy...
Hallituksella (= Kokoomuksella) on kova kiire asiassa, ja ilmiselvä tekijä taustalla on pelinpolitiikka. Keskimäärin suurempaan keskuskuntaan/kaupunkiin yhdennetyt kunnat merkitsevät valtuustovallan siirtymistä juuri Kokoomukselle ja tästä on kirjoittanut Lassi Nokelainen esimerkkien valossa näin:
http://kummo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94278-kuntaliitokset
Kunnallinen itsehallinto perustuu asiasta annettuun lakiin ja tämän perusta puolestaan on perustuslain pykälässä 121. Onko hallituksen aikeessa siis kyse tietoisesta lain ylikävelyn pyrkimyksestä, varsinkin kun tähänastiset kuntaliitokset eivät ole osoittaneet minkäänlaisia säästöjä syntyneen ja jättipilotit Salo ja Kouvola ovat tuottaneet palvelujen katoa ja tyytymättömyyttä - tätä kokoluokkaa tulevat suunnitelmat edustavat.
Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate merkitsee päätöksenteon viemistä mahdollisimman lähelle asianosaista kuntalaista. Puolen maakunnan kokoiset kunnat eivät istu tähän lainkaan eikä niitä voida taloudellisestikaan perustella. Kyse on siten lähipalvelujen siirtämisestä jonnekin kauemmas.
Jarmo Ryyti kirjoitti Korpilahden tapauksesta. Lukio siirrettiin Jyväskylään, seurauksena kirjakauppa joutui sulkemaan ja menossa on autokoulu. Kerrannaisvaikutuksia siis syntyy, vrt.
http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89401-kuntaliitos-mita-tapahtuu-ka...
Tämä vaatii monen puolueen yhteistyötä puoluepoliittiset intohimot unohtaen, koska perustavat asiat ovat kyseessä. Lain ohittamiseen perustuva hanke voidaan perusteettomana torpata, jos tahtotila löytyy.
Kiitos palautteesta ja linkkivinkeistä Jouni. Ja tosiaan kyllä kuntauudistuksessa ollaan unohtamassa monta tärkeää periaatetta, kuten lähidemokratia.
Kuntaministeri Virkkunen ja kokoomus vievät kuntauudistusta sellaisella aikataululla ja metodeilla eteenpäin, että kunnille ei jää aikaa antaa perusteellista ja perusteltua kantaansa asian eteenpäin viemiseksi.
Hallitus tekee sitten Haloset, eli tekee pakkoliitoksia perusteinaan, että kunnat eivät ole yksimielisiä kuntauudistuksen eteenpäin viemisessä.
Lopputulema on hallituksen halosmainen diktatuuripäätös vastoin kuntien omaa tahtoa.
Sikamaista demokratian halveksuntaa. Sikalassakaan ei ole tällaisia toimijoita. Vain Suomen Jyrki Kataisen johtamassa hallituksessa.
Hävetkää, jos edes siihen kykenette.
Mahdollisuus on-line kansalaisaktivismiin:
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 10 kommenttia