Opintotuen tulorajoihin on tehtävä muutoksia
Nykyinen opintotuen tulorajajärjestelmä sortaa esimerkiksi ahkeria opiskelijoita. Jos opiskelija ehtii opintojensa ohessa hankkimaan lisätuloja opintojen siitä kärsimättä, niin siitä ei pitäisi rangaista perimällä pois opintotukea.
Opintotuen tulorajoja voitaisiin nostaa reippaasti. Tämä ilmenee myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkistamasta selvityksestä.
Tulorajojen tarkoituksena on ollut edesauttaa opintojen etenemistä rajoittamalla liiallista työntekoa. Kuitenkin jos opiskelija etenee aikataulussa, niin tuloilla ei pitäisi olla merkitystä.
Tehdyn selvityksen mukaan haitallisista tulovaikutuksista päästäisiin eroon laajasti, jos esimerkiksi yhdeksän kuukautta nostavan tuloraja olisi 18 000 euroa nykyisen 12 000 euron sijaan.
Pohdin kuitenkin sitä, että voisiko tuloraja olla yksilöllinen. Tulorajan suuruus riippuisi esimerkiksi opintojen etenemistahdista siten, että opiskelija saisi hankkia normaalia enemmän, jos kuukautta kohti kertynyt keskimääräinen opintopistemäärä on riittävän iso.
On muistettava, että varsinkin opintojen loppuvaiheessa monet ovat jo viikonloppuisin oman alansa töissä, jolloin tulorajat ylittyvät helposti. Samalla työnteko opintojen ohessa edesauttaa työnsaantia opintojen jälkeen.
Olen sitä mieltä, että ennen opiskelun aloittamista hankitut tulot ja valmistumisen jälkeiset tulot eivät saisi vaikuttaa millään tavalla opiskeluaikaisiin tulorajoihin. Tähän on saatava korjaus aikaan.
Nykyisin opiskelija voi palkkakuitein osoittaa tulonsa saaduksi ennen tai jälkeen opintojen, mutta silti niillä on vaikutusta opintotuen tulorajaan. Pahimmillaan tilanne on se, että opiskelija valmistuu loppuvuodesta, mutta pystyy ottamaan työt vastaan vasta seuraavan vuoden alussa, koska loppuvuoden tulot johtavat opintotuen takaisinperintään vaikka opinnot olisivat jo loppuneet ja todistus opiskelusta saatu. Ei ole oikein, että ihmisen on kannattavampaa olla kotona kuin mennä töihin heti opiskelun jälkeen.
Samalla tavalla kesäaikaan ei ole automaattisesti mahdollista nostaa tukea, vaan se pitää erikseen hakea, jos pystyy osoittamaan opiskelevansa kesällä. Sen vuoksi kesätöiden vaikutus tuloihin pitäisi eliminoida perustapauksissa, joissa opiskelija ei opiskele kesällä eikä nosta opintotukea. Kesätyöt mahdollistavat täysipäiväisen opiskelun talvella, kun ei tarvitse niin paljoa huolehtia elannostaan, minkä vuoksi kesätöihin olisi kannustettava, jos opiskelu kesäaikaan ei ole mahdollista.
Edellä mainitut muutokset aiheuttaisivat luonnollisesti muutoksia tulorajojen määrään ja määräytymiseen. Tuloraja opiskelukuukausilta olisi nykyistä pienempi, kun kesätöiden ja opiskeluajan ulkopuolisten kuukausien vaikutus poistuisi. Toisaalta tulorajaa voisi entisestään nostaa tapauksissa, joissa opiskelija opintorekisteriotteella pystyy osoittamaan, että työnteko ei ole haitannut opiskelua vaan opintopisteitä on kertynyt normaalia enemmän.
Nämä kaikki muutokset kannustaisivat opiskelijoita ahkeruuteen ja kannattavaan työntekoon. Opintotukijärjestelmän tulee kuitenkin mahdollistaa edelleen se, että jokaisella on mahdollisuus opiskella huolimatta siitä, käykö töissä vai ei.
Se, että tuetaan opiskelijoiden työssäkäyntiä jättää varjoon sen, että näin opiskelijat eivät ehdi valmistua tutkintojen tutkintokohtaisissa säädellyissä enimmäisajoissa, jotta he saisivat noin 1/4 – 1/3 osan opintolainastaan opintolainahyvityksenä tai -vähennyksenä hyväkseen.
Harkitkaa opiskelijat todella tarkkaan ennen kuin lisäätte työntekoa: opintolainahyvitys (ent. opintolainavähennys) jää helposti saamatta. Se on useiden tuhansien eurojen arvoinen valinta – ja miinusmerkkinen, jos ette asiaa huomioi oikein omalla kohdallanne:
Esimerkki (Kelan oma esimerkki, suora lainaus)
”Ammattikorkeakouluopiskelija on suorittanut 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinnon määräajassa. Tutkinnon suorittamislukukauden lopussa hänellä on opintolainaa 16 020 euroa. Tästä summasta vähennetään korkeakouluopintoja edeltäneisiin toisen asteen opintoihin nostetut lainat (4 400 euroa) ja korkeakouluopintojen aikana pääomitetut eli lainapääomaan lisätyt korot (440 euroa). Korkeakouluopintojen aikana nostettujen opintolainojen määräksi jää 11 180 euroa.
Tutkinnon tavoiteaikaa (3,5 lukuvuotta) vastaava tutkintokohtainen lainamäärä on (3,0 lv x 9 kk/lv + 5 kk) x 400 e/kk = 12 800 euroa. Opintolainahyvityksen suuruus lasketaan opiskelijan henkilökohtaisen lainamäärän perusteella, koska se on pienempi.
Opintolainahyvitys on (11 180 – 2 500) x 40 % = 3 472 euroa.”
—
Alla hallituksen sisäistä tilannetta kuvaavaa Suomenmaan uutisointia:
Keskustaopiskelijat tyrmää ministeri Terhon tulorajapopulismin – ”Opintotuki ei ole bonus päätoimisesti työskenteville”
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskustaopiskelij…
– – ”Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen huomauttaa järjestön kannanotossa, että raportti on vajavainen.
– Raportin laatijat eivät huomioineet lainkaan sitä, että tulorajojen poisto tai huomattava nostaminen johtaisi myös opintorahaa saavien opiskelijoiden määrän kasvuun ja sitä kautta valtion menojen nousuun, Piiparinen sanoo.” – –
—
”Selvitys: Opintotuen tulorajoja voisi nostaa reippaasti”
– – ”Tutkimuksessa ja raportissa ei oteta kantaa siihen, miten tulorajojen nosto vaikuttaisi opiskeluun tai miten opintotuen muutokset vaikuttaisivat muihin tulonsiirtoihin, kuten yleisen asumistuen tai kotihoidon tuen käyttöön.”
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/selvitys-opintotu…
—
Nähdäänkö jälleen tämänkin hallituskauden päätteeksi näytelmä, jossa koulutusta ja opiskeluetuuksia koskevissa kysymyksissä hallitus päätyy äänestämään omia ehdotuksiaan vastaan…
Sinisillä on nyt kova kiire lyödä kädestään ne kaikkein suurimmat valtit pöytään ja toivoa, että ne vaalikopissa realisoituisivat heidän hyväkseen (vrt. kansainvälisten sopimusten tarkasteluvaatimus lasten raiskauksien kohdalla)
Ans’ kattoo…
Ilmoita asiaton viesti
Opintotukisysteemi on nykyään tosiaan hiukan kajahtanut. Ihan niin kuin ideologia olisi mennyt käytännön ja vaikutusten tarkemman mallintamisen edelle.
Ilmoita asiaton viesti
35-40% siitä mitä lapsen/nuoren on tiedettävä koulussa, siitä hänellä ei ole minkäänlaista hyötyä yksityis- ja/tai myöhemmässä työelämässään. Jokainen aikuinen kykenee laskemaan tuon % osuuden. Kokonaisuudessaan puhumme miljardesta jotka menevät ”Kankkulan kaivoon” – joita vois käyttää parempaankin tarkoitukseen kuten esimerkiksi nuorten ja köyhyysrajalla tai sen alapuolella olevien – joita YLEn mukaan on miljoona – auttamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti