*

Blogi

Hyvätuloisten veroalennuksille ei ole perusteita

 

Hyvätuloisten solidaarisuusveron kiristyksestä luopumisesta käydään nyt kiivasta keskustelua. Vaatimukset hyvätuloisten verohelpotuksista nostavat päätään hyvien talousuutisten myötä. Sipilän hallitus kiristi hyvätuloisten solidaarisuusveroa vaalikauden alussa. Kannatan tämän kiristyksen jatkamista, enkä tue kokoomuslaisten näkemystä.

Keskiviikon A-Studiossa kokoomusta edustanut Hjallis Harkimo ja Keskustan Katri Kulmuni kiistelivät voimakkaasti hyvätuloisten verotuksesta. Harkimo (kok.) linjasi, että hyvätuloisten solidaarisuusveron kiristykset tuottavat vain muutamia kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, joten näitä hyvätuloisten veroja voidaan laskea. Mitä väliä on kymmenillä miljoonilla, kun valtio velkaantuu muutaman miljardin vuodessa, kysyi Hjallis. Kulmuni (kesk.) taas sanoi, että solidaarisuusveron kiristyksestä täytyy pitää kiinni: Pienituloiset ovat monin tavoin joutuneet tinkimään laman takia, joten on oikein että hyvätuloisetkin osallistuvat.

Olen Kulmunin kanssa samaa mieltä. Valtion ja kuntien säästöt sekä työpaikkojen syntyä ja säilymistä edistävät toimet osuvat lähinnä pieni- ja keskituloisiin. Tarpeen monille tällaisille ratkaisuille ymmärrän, onhan suuri työttömyys ja vuosien talouslama tiedossa. Mutta hyvätuloistenkin pitää osallistua. Verotus on tässä luontevin keino.

Kilpailukykysopimuksesta ja muista ratkaisuista voidaan olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa nyt Suomi ollaan saatu parempaan suuntaan: Työttömyys vähenee ja talous kasvaa. Vielä pari vuotta sitten tilanne oli toinen. Vaikka nokka vihdoin osoittaa oikeaan suuntaan, ei kuitenkaan ahneuteen ole varaa. Hyvän kehityksen ovat tunteneet nahoissaan pienituloiset. Vaikka pienempi verotus varmasti tuntuisi mukavalta, ei olisi oikein että heti talouden kasvaessa hyödyn korjaisivat ensimmäisenä hyvätuloiset kokoomuksen tahdon mukaisesti.

Mikäli jaettavaa on, pitää rahat käyttää vähäosaisten hyväksi. Esimerkiksi Vanhasen toisen hallituksen luomaa takuueläkettä voisi korottaa, sillä se kohdistuu pienituloisimmille työkyvyttömille ja köyhimmille vanhuksille. Toinen keskusta-aatteen mukainen vaihtoehto olisi suunnata rahat pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Demareiden Sanna Marin totesi, että onpa omituista kun hallituspuolueet ovat eri linjoilla. Asiassa ei ole mitään erikoista. Keskusta ja kokoomus ovat ideologisesti erilaisia, onhan kokoomus oikeistopuolue ja keskusta poliittisessa keskustassa. Linjaerot korostuvat yleensä kulissien takaisissa väännöissä, mutta välillä ne näkyvät myös julkisessa keskustelussa ennen päätöksentekoa. Näitä eroja saisi vihdoin alkaa näyttämään julkisuudessakin enemmänkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Otsikko on harhaanjohtava, koska kyseinen solidaarisuusvero säädettiin väliaikaiseksi korotukseksi muutama vuosi sitten, kun sitä solidaarisuutta perään kuulutettiin yhteisiin talkoisiin.

Kyse ei siis ole veronalennuksesta, vaan väliaikaisen korotuksen poistamisesta alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Solidaarisuusverohan koskettaa eniten keskituloisia, joista useimmat paniskelevat omassa menorakenteessaan samalla tavalla kuin monet paljon pienituloisemmatkin.

Solidaarisuusvero jyrkentää jo aiemmin jyrkkää tuloveroprogressiota entisestään. Ruotsissahan madallettiin progressiota yläpään prosentteja keventämällä vajaat kymmenen vuotta sitten ja seurauksena oli verokertymän kasvaminen. Toinen vertailumaa naapurissa on vaikkapa Viro, jossa tulovero on 20% kautta linjan.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Solidaarisuusveron poistolla ei ole mikään kiire, vaikka väliaikainen olisikin.

Mietitäänpä vaikka autoveroa. Wikipedian mukaan autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla. Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden”.

Tilapäisyys on autoveron osalta kestänyt kohta 60 vuotta. Tosin verona se on ollut onnistunut. Mersun ja Bemarin ostajat ovat lahjoittaneet valtion kirstuun enemmän kuin solidaarisuusvero koskaan tulee tuottamaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juuri autoveron kaltaiset esimerkit varoittavat siitä, että väliaikaisten verojen voimassaoloa jatketaan niiden alkuperäisestä väliaikaisuudesta huolimatta.

Etenkin jos nyt alennetaan tuloveroa jossain tuloluokassa, esimerkiksi Kiky-sopimuksen vuoksi, niin siinä tapauksessa alennus pitää ehdottomasti ulottaa myös niihin tuloluokkiin, jotka tuota tämän päivän raippaveroa maksavat. Joku kohtuus se pitää prgressiollakin olla, kun monissa maissa sitä ei ole lainkaan.

Jyrki Paldán

"Ruotsissahan madallettiin progressiota yläpään prosentteja keventämällä vajaat kymmenen vuotta sitten ja seurauksena oli verokertymän kasvaminen."

Todista väite. Tarvitsen lähteen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Mikäli jaettavaa on, pitää rahat käyttää vähäosaisten hyväksi."

Hulluko olet.

Jos rahoja ryhdytään jakamaan vähäosaisille, niin se kaikki on pois esim. koodaribussitoiminnasta Afrikassa. Myös monikulttuurisuustoimintaa jouduttaisiin leikkaamaan.

Ei rahaa nyt sentään ihan kaikkeen humpuukiin, kuten vähäosaisille, riitä.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Miten hyvätuloiset eivät osallistu? 20% väestöstä maksaa 80% veroista.

Jyrki Paldán

Jos tuijottaa pelkkiä könttäsummia rahallisesti, niin tuo pitää paikkaansa.

Jos taas katsoo tehtyä työtä tai tuloihin suhteutettua osuutta, voidaan tulkita etteivät varakkaat osallistu. Tuloihin suhteutettuna progressio ei juurikaan pure, vaan veroja maksetaan tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston suhteellisen tasaisesti kautta linjan. Varakkain kymmenys tienaa noin 32% kaikista tuloista ja maksaa 34% veroista. Alin kymmenys tienaa 0,8% kaikista tuloista ja maksaa 0,8% kaikista veroista. Tuokaan ei ota huomioon regressiivistä hyvin korkeaa ALV:ia.

Työn kautta ajateltuna tilanne on vielä mielenkiintoisempi. Ajatellaan että toiselle yhden työsekunnin korvaus on 0,2 senttiä ja toiselle 3,5€. Jos yhteiskunta tarvitsee ylimääräiset 200€ ja veloittaa sen molemmilta samansuuruisena, toinen tekee "orjatöitä" puolisen minuuttia, kun taas toinen puurtaa 14 tuntia. Jos minä järjestän talkoot, joihin osallistujista toinen käy pyörähtämässä paikalla puoli minuuttia ja toinen raataa 14 tuntia, uskaltaisin väittää pidempään töissä olleen 'osallistuneen' enemmän, ihan sama kuinka työtehtävät oli jaettu.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Politiikka (siis yhteisten asioitten hoitaminen) pitäisi suunnata hyvätuloisten määrän kasvattamiseen - ei vähentämiseen. Jakamisen periaatetta on viety mielestäni niin pitkälle kuin se muuttuvassa maailmassa on mahdollista. Avainsanat ovat yrittäjyyden parempi mahdollistaminen ja motivaatio. Kotimarkkinoita (siis EU) tullaan hyödyntämään jatkossa paljon hanakammin. Tapahtuuko se sitten pääosin Suomesta käsin vai etabloituuko yrittäminen ja tekeminen nykyistä enemmän Välimeren suuntaan? Siihen voi politiikan tekemisellä ja pelisäännöillä vaikuttaa. Arvioisin noin - 100 000......+ 100 000 työpaikan verran seuraavan 10 vuoden aikana.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Keskustan kannattanee miettiä miten puheiden pyörtäminen vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen. Ainakin itse poistan keskustan mahdollisten puolueiden listalta, jos tekevät oharit. Asia ei edes liity siihen maksanko nyt solidaarisuusveroa, pelkästään poliittisen toimijan uskottavuuteen. Omalle listalle keskusta on taas kiivennyt piiitkältä takamatkalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Keskusta on viime aikoina tehnyt virheitä toisensa perään ajatellen omaa kannatuskehitystään.

Merkittävimmät tänä vuonna ovat alkoholiuudistuksen kohdalla harjoitettu kapuloiden rattaisiin heittely ja nyt sitten tämä tavantallaajien verokiristys ja lupausten pettäminen sen kohdalla.

Eivätkö edes gallupit opeta heille mitään?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eläkeläiset maksavat 6 % ylimääräistä "raippaveroa" yli 45 000 euroa vuodessa ylittävästä osasta eläkettään.

Hyvätuloisten "solidaarisuusvero" on ainoastaan 2 % huomattavasti korkeamman tulon eli 72 300 euroa ylittävästä osasta.

Tässäkin keskustelussa on tyystin unohdettu eläkeläiset ja heidän rankka verotuksensa.

P.S. Töissä käyvä hyvätuloinen eläkeläinen maksaa sekä solidaarisuusveroa että raippaveroa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, tuokin epäkohta olisi korjattava, mutta se ei tarkoita sitä, että muualla pitäisi tehdä virheitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jääkö muuten eläkeläisellä pienempi osa käteen, kuin palkansaajalla yhtä suuresta tulosta? En ole tuota koskaan lähemmin tarkastellut, miten nuo veroluonteisten maksujen ja raippaveron vaikutus suhteutuvat toisiinsa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei eläketulosta makseta, joten puhdas käteen/tilille jäävä osuus lienee jonkin verran suurempi kuin palkkatulon kohdlla. Eläkemaksut palkkatulosta ovat kuitenkin säästöä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Eläkemaksusta käsittääkseni kymmenkunta prosenttia on säästöä ja loput tulonsiirtoa. On lähinnä semantiikkaa, millä nimikkeillä verot ja veroluonteiset maksut kerätään. Yksilölle merkityksellistä lienee montako senttiä eurosta saa käteen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kyllä "solidaarisuusveroa" maksavat saa hyvitystä edm.metsävero ja perintöveron poistolla.
Lisäksi nuo edm.saa kaikki-Kelan maksamat etuudet tulojensa päälle.
Eikä toinen etuisuus vähennä toista etuutta kuten köyhien ja työttömien tuet/etuudet lasketaan.

"Köyhille" nostettiin takuueläkettäkin 20e/kk-15. Nyt puuhataan 50e/kk lisäkorotusta takuueläkkeeseen.
Työeläkkeistähän sen sijaan vietiin 4v indeksikorotukset ,n.38e laski HS.
Toinen käsi "vie" veroilla,toinen käsi antaa ne takaisin .

Toimituksen poiminnat